Saku kasvaa ja kehittyy siinä missä muutkin lapset. Muutaman vuoden kuluttua Saku, spesiaali lapsi -kirjan ilmestymisen jälkeen aloin saada pyyntöjä siitä, että olisiko jo aika kirjoittaa kirja nuoresta Sakusta.
Kirjassa Saku kertoo nuoruuden haasteistaan, joita hän käy läpi: tarpeesta ymmärtää omaa erilaisuuttaan, kommelluksista, joita tapahtuu, kun poika yrittää toimia vastoin omia piirteitään ja siitä, miten Saku lopulta päätti hyväksyä itsensä juuri sellaisena kuin hän on.
Saku kertoo kirjassa lukijoilleen lisäksi ajatuksistaan tulevista opiskeluista, hän hankkii mopokortin, järjestää ensimmäiset kotibileensä, miettii seurusteluun liittyviä kysymyksiä ja aloittaa rippikoulun.
Kirjan lopussa on osio spesiaalien nuorten vanhemmille, jossa Sakun äiti kertoo ajatuksiaan erityislapsen itsenäistymisestä. Kirja on selkokielinen ja lukijaa osallistava.
"Muistatko Sakun, spesiaalin lapsen? Tässä minä taas olen! Olen kasvanut 9-vuotiaasta pikkupojasta 15-vuotiaaksi spesiaaliksi nuoreksi.
Kirjassa kerron teille arkeni iloista ja haasteista. Saatte lukea ensimmäisistä kotibileistäni, opiskeluhaaveistani ja uusista mielenkiinnon kohteistani. Olenpa aloittanut rippikoulunkin. Tyttöystävän etsintä on käynnissä. Se ei olekaan aivan yksinkertainen asia. Miten löytää juuri sopivan neutraalilta tuoksuva tyttö?
En ole vielä kotipesää jättämässä, mutta äiti miettii jo tulevaisuutta. Kirjan lopussa äitini kertoo ajatuksiaan erityislapsen itsenäistymisestä."